draama

Suomalaista sielunmaisemaa koskettavasti kuvaava ohjaaja Markku Pölönen tekee odotetun paluun valkokankaalle, kun hänen ohjaamansa elokuva Oma Maa nähdään elokuvateattereissa 26.10. Oma maa kertoo ajanjaksosta sodan päättymisestä vuonna 1945 olympiavuoteen 1952. Turvattua elämää elänyt Anni rakastuu jatkosodassa haavoittuneeseen Veikkoon. Anni  jättää kaiken taakseen ja lähtee uudisasukkaaksi Pohjois-Karjalan umpimetsään raivaamaan asutustilaa, eli niin sanottua kylmää tilaa. Ruusuisen alun jälkeen kohtalo iskee Annin unelmat pirstaleiksi ja rakkaus Veikkoon joutuu koetukselle. Elokuvan pääparina nähdään Oona Airola (Hymyilevä mies) ja Konsta Laakso.

Naomi Aldermanin romaaniin perustuva TOTTELEMATTOMUUS seuraa New Yorkissa valokuvaajan uraa tehneen Ronitin (Rachel Weisz) paluuta Lontooseen synnyinseuduilleen. Hänet on vuosikymmeniä aiemmin torjuttu ortodoksijuutalaisesta yhteisöstä lapsuuden ihastuksen vuoksi. Paluu tuo yhteisön ja perheen jännitteet jälleen pintaan, ja tukahdettu rakkaus Estiin (Rachel McAdams) syttyy uudestaan vaarantaen kaiken mitä perhe on vaalinut.

Sydämen rytmihäiriön mukaan nimetty Arytmia on Boris Hlebnikovin (s. 1972) ohjaama ihmissuhdedraama, joka kertoo ambulanssin ensihoitajana työskentelevästä Olegista ja tämän vaimostaan Katjasta.

Kolmekymppisen kriisiä lähestyvä Oleg on lahjakas ensihoitaja, jonka vaimo Katja työskentelee lääkärinä sairaalan teho-osastolla. Rakkautta on ilmassa, mutta Oleg välittää enemmän potilaistaan kuin vaimostaan. Samaan aikaan kun töissä tapahtuu muutoksia, ensihoitaja viis veisaa säännöistä. Asiakkaat on pelastettava hinnalla millä hyvänsä.

Oslossa asuva 16-vuotias Nisha (Maria Mozhdah) elää kaksoiselämää. Kotona perheen kesken hän on kunniallinen pakistanilainen tytär, mutta kodin ulkopuolella hän viettää tavallista norjalaisteinin arkea. Kavereiden kanssa hengaillaan, käydään bileissä – ja ihastutaan.

Nishan kaksi elämää törmäävät, kun isä (mm. Piin elämästä tuttu Adil Hussain) yllättää hänet poikaystävän kanssa. Isä kantaa huolta perheen kunniasta ja tekee dramaattisen päätöksen: Nisha lähetetään heti asumaan sukulaisten luo Pakistaniin, missä hän joutuu sopeutumaan vanhempiensa kulttuuriin itselleen täysin vieraassa maassa.

* * * * *

” Mitä meistä puhutaan on kaikesta ahdistavuudestaan huolimatta koskettava ja tärkeä puheenvuoro hiljaisten ja alistettujen puolesta. Se on hätähuuto keskeltä länsimaista hyvinvointiyhteiskuntaa: eivätkö demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet kuulukaan kaikille tasapuolisesti? Entä onko oikein, että maahanmuuttajayhteisöissä voidaan eristäytyä ja eristää, elää kaksoiselämää ja noudattaa omaa tapakulttuuria, joka polkee surutta enemmistön eli naisten ihmisoikeuksia? Nämä kysymykset eivät saisi tuntua liian vaikeilta käsiteltäviksi, ja ohjaaja Iram Haqin nostaa ne rohkeasti esiin ja päivänvaloon. Ennemmin tai myöhemmin on otettava kantaa, ja tänä elokuva on hyvä pelinavaus Suomessakin.”

Film-O-Holic-com, Janne Kahila                                         Lue lisää

* * * *
”Haqin elokuvassa tärkeintä on lopulta luottamus. Ilman sitä on turha odottaa, että toisen polven maahanmuuttajanuoret turvautuvat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukeen.
–Nishaa näyttelevä Maria Mozhdah on hämmästyttävän hyvä.”

Helsingin sanomat, Leena Virtanen                                  Lue lisää

* * * *

”Viime vuosien parhaita pohjoismaisia elokuvia ja loppukevään ehdottomia leffahelmiä.”

Ilta-Sanomat, Tarmo Poussu

* * * *

” Kulttuurien yhteentörmäyksestä yhden teinitytön tarinan kautta käsittelevä elokuva on rohkea veto tekijältään ja tärkeä keskustelunavaus.”

” Mitä meistä puhutaan on myös vahva ja tärkeä pelinavaus. Uskonnollisen konservatismin varjossa elää tälläkin hetkellä lukemattomia naisia vastoin tahtoaan. Emme oikein osaa, kykene tai halua puhua näinkin tärkeästä aiheesta. On siis välttämätöntä antaa puheenvuoro niille kriitikoille, jotka ovat kokeneet näitä traagisia elämäntarinoita. Meillä on vielä todella paljon opittavaa niin ihmisinä kuin yhteis- ja ihmiskuntana.”

Episodi, Niko Ikonen                                                 Lue lisää

 * * * *

” Mitä meistä puhutaan on ravisteleva, paikoin ahdistavakin elokuva perhesuhteista ja naisten kaltoinkohtelusta, jota viranomaisetkaan eivät huomaa tai ymmärrä, vaikka parhaansa ehkä yrittävät.

Elokuva päättyy kuitenkin toiveikkaasti. Tai näin katsojan on ainakin tässä tapauksessa helppo uskoa, koska ohjaajan itsensä tiedetään selviytyneen vastaavasta tilanteesta ja jopa sopineen isänsä kanssa vuosikymmenten puhumattomuuden jälkeen.

Haqin käsittelee vakavia teemojaan kaunistelematta mutta samalla myös liikaa kauhistelematta.

Monitahoinen elokuva onnistuu kuvaamaan myös kapinoivan tytön konservatiivisia vanhempia ymmärtävästi, vaikkakaan ei hyväksyen heidän toimiaan. Vanhaan jämähtäneet vanhemmat ovat oman kulttuurinsa ikävien puolien vankeja, raskaan taakan kantajia hekin.”

Turun Sanomat, Päivi Valotie                                               Lue lisää

Hykerryttävässä draamakomediassa itselleen nimen “Lady Bird” antava Christine (Saroise Ronan) painii koulunsa jäykkien perinteiden, huolehtivaisten vanhempien, ensimmäisten sydänsurujen ja suurten tulevaisuudenhaaveiden ristipaineessa.

Lady Bird on törmäyskurssilla vahvatahtoisen sairaanhoitajaäitinsä (Laurie Metcalf) kanssa. Tämä tekee väsymättömästi töitä pitääkseen perheen pinnalla isän (Tracy Letts) jäätyä työttömäksi. Molemmat ovat samasta puusta veistettyjä ja yhtä härkäpäisiä. 2000-luvun alkuun sijoittuva tarina kertoo koskettavasti ihmissuhteista, jotka muovaavat meitä, uskomuksista jotka määrittelevät meidät ja paikasta nimeltä koti, jonka merkitystä ei korvaa mikään.

Lady Bird on Greta Gerwigin (mm. Frances Ha) esikoisohjaus, jossa hän osoittaa olevansa elokuvan kentällä uusi ja rohkea tekijä. Itse käsikirjoittamassaan tarinassa hän onnistuu löytämään äidin ja teini-ikäisen tyttären myrskyisästä suhteesta niin huumoria kuin liikuttaviakin hetkiä.