Tarinoiden Suomi kertoo suomalaisten henkilökohtaisten tarinoiden kautta sen, mikä on meille tärkeintä ja miten meistä on tullut sitä, mitä olemme ja millaista muutosta käymme lävitse siirtyessämme kansainvälistyvään 100 -vuotista itsenäisyyttä juhlivaan Suomeen.
Elokuva raottaa verhoja kansakunnan muistiin henkilökohtaisten tarinoiden kautta. Tarinat kertovat rakkaudesta; rakkaudesta rakkauteen, perheeseen, isänmaahan, itseensä, jumalaan jne. Kuulemme kaikuja menneisyydestä, suurten ikäluokkien nöyryydestä, haavoista, kiitollisuudesta ja onnen eväistä. Universaalilla tasolla, usko, toivo ja rakkaus ovat elokuvassa alati läsnä. Tarinoiden Suomesta muodostuu viimein maaginen ja intiimi tila jossa suomalaisten henkilökohtaisimmat tarinat muodostavat yhdessä katsojan kokemuksen kautta elokuvan tarinan. Yksityisyys yhdistyy kansakunnan muistiin ja muodostaa kertomuksen suomalaisuudesta, tuoden esille samalla universaaliin ihmisenä olemisen perimmäiset kysymykset. Tarinoiden Suomi on lopulta rakkauselokuva, -ihmisyydelle, se luo siltoja ihmisten välille, -tarinoiden kautta. Meillä kaikilla on tarina ja me olemme tarinoista tehty.
”Katsokoon jokainen katsoja elokuviani kuin peiliin, niin hän näkee oman itsensä”
(Andrej Tarkovski).
“Tämä leffa (Tarinoiden Suomi) on yksi harvoista joka oikeasti kertoo enemmän kuin vain meistä ja kulttuuristamme, se tavoittaa jotain universaalia mutta tunnistettavaa. Todella hieno elokuva ja todella upea kokemus.”
Punaisesta piposta ja palkituista dokumenttielokuvista tunnetun legendaarisen Jacques Cousteaun elämäkertaelokuvasta ei puutu upeita kuvia merenalaisesta maailmasta, joka oli Cousteaulle kaikki kaikessa.
Vuosi 1948. Jacques Cousteau (Lambert Wilson), hänen vaimonsa Simone (Audrey Tautou) ja pariskunnan kaksi poikaa asuvat paratiisissa, kauniissa talossa Välimeren rannalla. Mutta Cousteau on levoton. Hän ei voi ajatella mitään muuta kuin seikkailua. Vedenalaisen hengityslaitteen kehitellyt mies haluaisi testata laitetta ja tutkia merten salaisuuksia sen avulla. Ja hän on valmis uhraamaan aivan kaiken unelmansa eteen.
Jo pikkupoikana Jacques-Yves Cousteau rakasti merta. Sairaalloisesta lapsesta kasvoi utelias ja peloton nuorukainen. Cousteausta tuli merivoimien sotilas, sukeltaja, merten tutkija, myöhemmin myös merten suojelija ja Oscar-palkittu elokuvantekijä. Cousteaun keksinnöt vedenalaisista kameroista hengityslaitteisiin mullistivat maailmaa niin meren alla kuin maan päällä.
Calypso-laivan todellisena kapteenina pidetty vaimo, Simone, oli voimakastahtoinen nainen. Simone ja pariskunnan kaksi poikaa, Philippe (Pierre Niney) ja Jean-Michel (Benjamin Lavernhe) olivat ihmisläheiselle Cousteaulle kaikki kaikessa – vaikka salskealla tv-julkkiksella riittikin vientiä vähän joka satamassa.
Pingviinien matka 2 on koskettava ja visuaalisesti näyttävä luontodokumentti keisaripingviinien pesinnästä. Luc Jacquet’n ohjaama dokumentti on kuvattu Antarktiksen hyisen huikeissa maisemissa. Oscar-palkitun Pingviinien matka –elokuvan jatko-osa soveltuu myös perheen pienimmille.
NELJÄ ELEMENTTIÄ -dokumenttielokuva on matka neljään klassiseen elementtiin ainutlaatuisten ihmisten kautta. Elokuvan päähenkilöiden unohtumattomat tarinat kertovat ystävyydestä ja unelmista, syntymästä ja kuolemasta. Ihmisistä äärimmäisten kokemusten ja suoritusten takana.
Owen Suskind on autistinen nuori mies, joka vietti vuosia lapsuudestaan saamatta itseään ymmärretyksi. Hän oppi kommunikoimaan perheensä kanssa Disney-elokuvien vuorosanoin, onnistui elokuvamaailman opastamana rikkomaan eristyneisyytensä ja sai yhteyden ulkomaailmaan.
Elokuva perustuu Owenin isän Ron Suskindin kirjaan ”Life, Animated: a story of sidekicks, heroes and autism”. Se on tunteikas kasvutarina joka kertoo tarinan Owenin lapsuudesta animaation keinoin, ja seuraa hänen itsenäistymistään nykyhetkessä.
EPUT on elokuva suomirockin jättiläisestä, jonka musiikin tuntee jokainen, mutta tarinat biisien takaa vain harva. Elokuva kuljettaa katsojan bändin historian läpi alkaen jo lapsuusvuosista. Eput päästävät katsojan elokuvan kautta paikkoihin, minne kameroilla ei ole aiemmin ollut asiaa ja avaavat historiaansa avoimesti, myös sen vaikeita aiheita.
EPUT ei ole vain fanielokuva bändistä. Se on myös koskettava kuvaus veljeydestä, kun kaksi hyvin erilaista veljestä yrittää mahtua samaan bändiin. Ennen kaikkea se on kuvaus intohimoisesta halusta soittaa, soittamisen vimmasta, joka alkumetreillä voitti soittotaidotkin.
Miia valmentaa rovaniemeläistä nuorten cheerleaderjoukkuetta ja on kyllästynyt sen huonoon menestykseen. Hän matkustaa cheerleadingin synnyinseudulle, Texasiin, missä maailman parhaiden cheerleaderien määrätietoisuus antaa hänelle uuden suunnan valmennukseen. Palattuaan Suomeen hän ajaa sinnikkäästi joukkuetta voittoon. Mutta mitä joukkuelaiset itse haluavat? Ainolle ja Patricialle joukkueen huono menestys on pienin heidän ongelmistaan. Heille joukkuetoverit ovat kuin toinen perhe ja tärkeä tuki ongelmia täynnä olevan arjen keskellä. Miia taas uskoo joukkueen voiton olevan ratkaisu kaikkeen, kunnes elämä yllättää hänet täydellisesti.
Cheer up vie meidät rovaniemeläisen cheerleaderjoukkueen teini-ikäisten jäsenten maailmaan, missä tytöt tekevät kaikkensa täyttääkseen omat ja muiden odotukset, mutta elämä ei vain aina mene putkeen. Patricialle, Ainolle ja Miialle itsensä, oman paikkansa sekä perheen merkityksen löytäminen on lopulta paljon tärkeämpää kuin yhdenkään kilpailun voitto.
Järven tarina –elokuva vie katsojan Suomen luonnon ainutlaatuisimman aarteen, järviemme, saloihin ja myytteihin. Suomalaisen kulttuurin ja muinaisten uskontojen tarinat heräävät henkiin, kun pinnan alla oleva maailma avataan katsojille ensi kertaa tässä laajuudessa. Järven tarinassa kaikki kerrotaan veden kautta; selityksensä saavat niin maailman synty kuin veden äärellä ja alla elävät eläimet, kasvit ja hyönteiset. Vuodenajat vaihtuvat tarinoiden myötä, yli kuusi tuhatta vuotta järvien historiaa kerrotaan vanhojen suomalaisten tarujen, uskomusten ja uskontojen kautta.
TUNTEIDEN TEMPPELIT on elokuva elokuvateattereista, saleista, jotka ovat elokuvalle ja tunteille pyhitettyjä. Elokuvassa heräävät eloon monenkirjavat ”seurakuntien” muistot, kokemukset ja haaveet mutta myös ”temppelinpalvelijoiden” ja teattereiden henkilöstöjen sekä yrittäjien kertomukset.
Elokuvateatterit ovat siirtyneet vuosikymmenten mittaan työväentaloista elokuvapalatseihin ja sieltä nykypäivän viihdekeskuksiin. Monet elokuvateatteripyhäköt ovat saaneet uuden käyttönsä – milloin maallisemman (biljardisali), milloin pyhän (Valtakunnansalin/vapaamuurarien kokoushuoneen) – tarkoituksen.
TUNTEIDEN TEMPPELIT kertoo 35 mm:n filmin käytön katoamisesta sekä uuden teknologian mukanaan tuomasta muutoksesta ja mahdollisuuksista. Elokuva on muodoltaan kuvallinen ja äänellinen essee liikkuessaan assosioiden eri aikatasoissa. Hienon arkistomateriaalin myötä koetaan niin elokuvateattereiden loistokkuutta kuin myös menetettyä kauneutta.
Elokuvaa on kuvattu usean vuoden ajan eri puolilla Suomea, mm. Kuopiossa, Vaasassa, Turussa, Helsingissä, Joensuussa – Jalasjärveä, Ylistaroa, Forssaa ja Vehmaata unohtamatta.
Elokuvan ohjaaja Jouko Aaltonen on ohjannut, käsikirjoittanut ja tuottanut lukuisia dokumenttielokuvia. Hän on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta ohjaajaksi vuonna 1984 ja väitellyt taiteen tohtoriksi vuonna 2006. Hänen elokuviaan on esitetty laajasti sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Valkoinen raivo on kertomus Laurista, joka suunnitteli ja valmistautui tekemään massamurhia. Lauri haki kuitenkin apua, eikä toteuttanut ”fantasioitaan”. Myöhemmin hänestä tuli ihmismielen aggression ja väkivaltaisen käyttäytymisen akateeminen tutkija ja arvostettu tieteellinen asiantuntija, minkä kautta hän on perehtynyt massamurhiin peilaten myös omia kokemuksiaan niihin. Tältä pohjalta Lauri on luonut teorian ”valkoisesta raivosta”. Laurin mukaan on olemassa useita ihmisiä, jotka ovat koulukiusaamisen ja lapsuudessa koetun trauman yhdistelmän seurauksena täynnä ”valkoista raivoa”, mikä voi äärimmillään johtaa kouluampumisiin ja muihin väkivaltaisiin tekoihin.
