draama

Kuolleet lehdet kertoo kahden yksinäisen, sattumalta Helsingin yössä toisensa kohtaavan ihmisen (Alma Pöysti ja Jussi Vatanen) yrityksestä löytää elämänsä ensimmäinen, ainoa ja viimeinen rakkaus. Heidän tietään kohti tätä kunnioitettavaa päämäärää varjostavat miehen alkoholismi, kadonneet puhelinnumerot, tietämättömyys toistensa nimistä tai osoitteista ja elämän yleinen taipumus asettaa esteitä onneaan etsivien tielle. Tämä lempeä tragikomedia on jo kadonneeksi luultu neljäs osa Aki Kaurismäen työläistrilogiaan (Varjoja paratiisissa, Ariel ja Tulitikkutehtaan tyttö).

Pertti ’Spede’ Pasasen elämästä ja urasta kertova elokuva käy läpi ikonisen viihteentekijän innovatiivisinta elokuvatuotantovaihetta. Elokuva valottaa kulissien takaisia tapahtumia 1960-luvun lopulta Uuno Turhapuron syntytarinaan ja kansansuosioon, sekä Speden väsymätöntä taistelua viihteen puolesta ajan elokuvataidepiirejä vastaan. Millainen Spede Pasanen oli persoonana, työkaverina, viihdetaiteilijana – ja puolisona?

Evan elämä juuri eläkkeelle jäätyään voisi olla paremminkin. Evan ex-mies on muuttanut kadun toiselle puolelle uuden vaimonsa kanssa. Evan aikuinen poika on jostain käsittämättömästä syystä kyllästynyt ylisuojelevan äitinsä paapomiseen ja haluaakin enemmän omaa aikaa. Mitä Evan pitäisi tehdä kaikella vapaa-ajallaan?

Evalle tarjoutuu yllättäen mahdollisuus työkeikkaan, josta hän ei voi kieltäytyä – suuri tähtinäyttelijä, hieman erikoinen Harald Skoog, on saanut aivohalvauksen ja tarvitsee kuntoutusta omassa kodissaan. Se mikä alkaa katastrofina, kasvaa lämpimäksi ystävyydeksi, orastavaksi elämäniloksi ja toivoksi siitä, ettei elämä olekaan vielä ohitse. Itse asiassa se ei ehkä ole edes vielä alkanut.

Ikääntyvä ja alakuloinen Vincenzo (Sergio Castellitto) on omistanut koko elämänsä pienelle kirjakaupalleen sekä tyttärelleen Albertinelle (Matilda De Angelis), joka on asunut isänsä luona parin vuoden takaisesta tuhoisasta onnettomuudestaan asti.
Eräänä päivänä Vincenzon kirjakauppaan ilmestyy Yolande (Bérénice Bejo), nuori kujeileva kaunotar, joka tiukkuu elämää ja intohimoa. Kauppias hurmaantuu elämännälkäisestä naisesta, ja Vincenzossa viriää tunteita, joiden hän uskoi jo karanneen hänenlaisensa vanhemman miehen ulottumattomiin. Vincenzo huomaa kysyvänsä itseltään, miten haluaa elää jäljellä olevan aikansa.

UPEA ELOKUVA ENSIMMÄISESTÄ NAISKAPELLIMESTARISTA, JOKA VALLOITTAA MAAILMAN KONSERTTISALIT.

1920-luvun New Yorkiin, Amsterdamiin, Pariisiin ja Berliiniin sijoittuva elokuva kertoo nuoren, orkesterinjohtajaksi tähtäävän Antonia Bricon rohkeasta taistelusta miesten hallitsemassa musiikkimaailmassa.

Lahjakkaan nuoren naisen tavoitteet kyseenalaistetaan, mutta määrätietoisuutensa ansiosta hän pääsee lopulta opiskelemaan orkesterinjohtoa Berliiniin. Pian Antonia Brico johtaakin Euroopan merkittävimpiä orkestereita.

Elokuvassa on myös liittymäkohta Suomeen. Jean Sibelius oli ajanjakson ainoa merkittävä säveltäjä, joka lähestyi Bricoa kutsuen hänet johtamaan teoksiaan Suomeen. Brico vieraili Suomessa kahdesti toisen maailmansodan jälkeen. Hänen matkansa järjesti Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA.

Vasta nyt naiskapellimestarit ovat nousemassa merkittävien orkesterien johtoon. Suomalainen Susanna Mälkki toimi Los Angelesin filharmoonikkojen päävierailijana. Suomalais-ukrainalainen kapellimestari Dalia Stasevska toimii BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijana. Lisää naisia on nousemassa ammatin pariin ympäri maailmaa. Tämä elokuva kertoo heistä ensimmäisestä – Antonia Bricosta.