Sampo Sarkola

Tositapahtumien innoittama, 1930-luvulle sijoittuva Valitut kertoo aiemmin vaietun tarinan yhdestä lähihistoriamme kyseenalaisimmasta uskonlahkosta ja ihmisistä, jotka se ajoi joukkohurmoksen kautta tuhon partaalle.

Elokuvassa kiehtovan Korpela-liikkeen huumaama Teodor (Jakob Öhrman) alkaa saada näkyjä jumalalta, ja vaikka Teodorin puoliso Rakel (Jessica Grabowsky) on vankka kristitty itsekin, ei hänen uskonsa taivu yhtä pitkälle. Kun kyläyhteisö Rakelin ympärillä vakuuttuu Teodorin näyistä ja tämä ottaa liikkeen johtajan aseman, on Rakelin valittava puolensa. Mitä uhrauksia Rakel on valmis tekemään perheensä hyväksi, ja miten välttää kohtalokkaat seuraukset vallan sumentaessa lopullisesti Teodorin mielen?

Rotterdamin elokuvajuhlien Big Screen -kilpasarjan voittajaelokuva.

Järjestyspoliisi Loyan (Abdirahman Bile) yrittää löytää paikkaansa uudella poliisilaitoksella ja pitää samalla vankilasta juuri vapautuneen ystävänsä Warsamen (Kamaludin Ahmed Abdulla) kaidalla tiellä. Loyanin kunnianhimoinen tavoite on päästä etsiväkoulutukseen, mutta esimies Jokisalon (Sampo Sarkola) mielestä hänen on parempi partioida tutuissa lähiöissä parinsa Johannan (Heli Sutela) kanssa.

Partio pääsee tositoimiin, kun he alkavat tutkia itsemurhalta vaikuttavaa tapausta. Huumekauppaan sotkeutunut ammattirikollinen ja rotukiihkoilija Antero Päiviö (Riku Kemppinen) on hypännyt parvekkeeltaan. Ensin kuoliaaksi julistettu mies virkoaa yllättäen, ja hänet viedään sairaalaan. Loyanin on vaikeaa uskoa miehen tarinaa, ja hän päättää selvittää totuuden hinnalla millä hyvänsä. Vyyhdin alkaessa purkautua on vaikeaa enää tietää, kehen kannattaa luottaa, kun Warsamekin tuntuu puuhaavan jotakin Loyanin selän takana.

Rikostutkija Sorjonen (Ville Virtanen) joutuu kohtaamaan uransa vaikeimman rikostapauksen juuri silloin, kun hän painii omien demoniensa kanssa. Pasilan juna-aseman betoniseinästä löytyy verellä maalattu muraali, joka esittää Suomen tunnetuinta sarjamurhaajaa Lasse Maasaloa (Sampo Sarkola). Kuvan viereen on kirjoitettu teksti ”Tehdään maailmasta parempi paikka”. Samanaikaisesti sosiaalisessa mediassa leviää kylmäävä kysely, jossa some-kansa on äänestänyt henkilöistä, joita ilman maailma olisi parempi paikka. Kun näitä kiistanalaisia henkilöitä alkaa kadota ja ensimmäinen ruumis löytyy, on selvää, että joku on ottanut oikeuden omiin käsiinsä. Tapaus vaikuttaa mystiseltä. Kuka on tämä Tuomariksi itsensä nimennyt henkilö, miten katoamiset oikeastaan liittyvät toisiinsa ja miten elinkautista istuva Maasalo liittyy tapaukseen? Sorjonen, joka työkseen profiloi vakavia rikoksia, saa huomata, että jotkut tapaukset pääsevät syvälle ihon alle.

Elokuva on osa Suomi 100 –juhlavuoden 2017 ohjelmaa.

Antti Tuurin kirjan (Ikitie, Otava 2011) sankari Amerikasta palannut Jussi Ketola haetaan yöllä kotoaan ja kuljetetaan mustien autojen kyydissä itärajan pintaan. Siellä hänet aiotaan ampua, mutta Ketola pääsee livahtamaan murhaajiltaan ja juoksee yli rajan Neuvostoliiton puolelle.

Rajan takana Neuvostoliiton valtiollinen poliisi/NKVD antaa hänelle uuden henkilöllisyyden, työpaikan kolhoosista ja järjestää jopa uuden vaimonkin. Yhdessä vapaaehtoisesti Karjalaan saapuneiden amerikkalaisten kanssa Ketola rakentaa työläisten paratiisia. Stalinin vainojen myötä paratiisi muuttuu helvetiksi, jossa Ketola mieluummin ottaisi kuulan kalloonsa kuin eläisi, mutta kuolemaapa hänelle ei sallita.

Hän näkee ja kokee asioita, joita ei tosiksi uskoisi elleivät ne niitä olisi.

Ikitie oli reitti, jota pitkin Lapuan liikkeen miehet kuljettivat vuonna 1930 kommunisteja tai sellaisiksi epäiltyjä Neuvostoliiton rajalle ja rajan yli. Kansa kutsui näitä retkiä muilutuksiksi kuuluisimpien ihmisrahtaajien Jussi ja Jaakko Muilun mukaan.

Lue lisää

• Suomen kuvalehti
• Yle
• Helsingin Sanomat elokuva-arvostelu